Historia

Iso-Äiniön työväentalo toimi yhdistyksen tiloina 1990-luvulle asti. Talo rakennettiin 1914-1917. Hirret saatiin lahjoituksina lähialueen maanomistajilta.
Iso-Äiniön työväentalo toimi yhdistyksen tiloina 1990-luvulle asti. Talo rakennettiin 1914-1917. Hirret saatiin lahjoituksina lähialueen maanomistajilta.
Työväentalo pihatien suunnasta nähtynä.
Työväentalo pihatien suunnasta nähtynä.
Työväentaloa ympäröi tiheä puusto.
Työväentaloa ympäröi tiheä puusto.
Juhlasali
Juhlasali
Juhlasali
Juhlasali
Juhlasalin näyttämöllä esitettiin omin voimin näytelmiä. Siellä sijaitsi myös lainakirjasto sivistystarpeisiin.
Juhlasalin näyttämöllä esitettiin omin voimin näytelmiä. Siellä sijaitsi myös lainakirjasto sivistystarpeisiin.
Työväentalo siirtyi uudelle omistajalle vuonna 2014.
Työväentalo siirtyi uudelle omistajalle vuonna 2014.

Yhdistyksen historiaa alkuajoilta.

Toiminnallisena esimerkkinä on otettu vuodelta 1936 opintopiirin kokous ja nurkkasihteerin henkilökohtaiset muistiinpanot kokouksen tapahtumista. Koonnut Hannu Mäkinen.

Iso-Äiniön Työväenyhdistys (nyk. Asikkalan Sosialidemokraatit ry)

Perustettu 1907.

Työväentalo on  rakennettu 1914 – 1917, juhlasali 160 m2 ja laajennuksena keittiösiipi 1960-luvulta 80 m2, osoite Ikosojantie 23, Iso-Äiniö. Tontti hieman yli 1000 m2.

Jäsentilasto vuoden 1937 lopussa: miehiä 12, naisia 4 . Heistä teollisuustyöväkeä 2, rakennustyöväkeä 6, maanviljelijöitä 1, maanviljelystyöväkeä 5, muita työntekijöitä 1 ja perheenjäseniä 1.

Kirjastossa oli kirjoja 161 kpl. Järjestön kokouksia oli pidetty 11, johtokunnan 1, iltamia oli ollut 17 ja päiväjuhlia 2.  Opintokerho toimi viikoittain.

Työväenyhdistykset olivat usein perustaneet näytelmäseuroja (työväenteattereita), laulukuntia, soittokuntia, opintokerhoja sekä urheilu/voimisteluseuroja

Työväenyhdistyksen opintokerhon syyskokous 19.11.1936

Opintoillaksi määrättiin joka torstai ja kerhokokouksen alkamisajaksi kello 20

Opintosuunnitelma:

  • kunnallislait selitettyinä lukuharjoituksina sekä keskusteluina
  • järjestötyön opiskelu
  • vapaa-aineina puhe, lausunta ja kertomuksenlukuharjoittelu
Pöytäkirja opintokerhon kokouksesta 26.11.1936

-  Saapuvilla 20 jäsentä.

- Kokous alettiin laulamalla työväen laulukirjasta ”Köyhälistön laulu”

- edellisen kokouksen pöytäkirjan luki Hjalmari Rantamäki hyväksyttiin sinänsä

- luettiin Rieti Itkosen teoksesta ”Kunnallislait”,  lukijana Sikne Toivonen sivut 40 – 44, josta keskusteltiin paljon

-  Järjestötoimitsijain käsikirjasta Väinö Lindroos luki sivuilta 26-30, josta keskusteltiin ilveillen.

- puheen piti Toivo Heinonen, jota ei voitu arvostella eikä hyväksyä

- Albert Engrömin kirjoittaman kertomuksen ”Keino avioliittoon joutumisesta” luki Viljo Mäkinen arvosteltiin hyväksi

- Einari Ahdenmaan kirjoittaman runon ”Hämeenmaa” , lausui Salli Vallenius arvosteltiin runon hyväksi ja hyvin lausutuksi


- Helge Lehtinen luki edellisen kokouksen nurkkapöytäkirjan, joka arvosteltiin erittäin hyväksi

- Järjestysmiehinä toimivat Uuno Kippari ja Toivo Valden

- Päätettiin seuraavan kokouksen työjärjestys ja esiintyjät

- Lopuksi laulettiin Työväen laulukirjasta ”Ylös nuorten parvi sankka”

26.11.1936 kokouksen nurkkasihteerin pöytäkirja:

”Lauloimme laulun no. 3 Työväenlaulukirjasta, jossa laulua hoilasisimme että ”Voittaa köyhälistö” jne. Luettiin edellisen kokouksen pöytäkirja, jossa oli päätetty että Lyyti kirjoittaa nurkassa, ja lisäksi päätös, että hyvä on vaikka eihän tämän luulisi hauskaa olevan kun nurkkaan määrätään, mutta tottelemattomuudestakin saa huonon merkin todistukseensa. Niin yritän olla huolellinen ja tarkkaavainen ja sitä kai toivotaan kaikiltakin.

Sitten luetaan kunnallislakia. Ja pöydän takana on kaksi virkaa tekevää känsäkouraa, puheenjohtaja ja sihteeri poltellen tupakkaa. Tyttöjä nättiä on pitkä penkillinen ja poikia vielä pitempi. Vähimaalaiset haluavat olla eteisessä ja äinääläiset keittiössä. Minua alkoi kovasti aivastuttaa, mutta en tässä viitsi ilmoittaa mitä varten. Kirjuri ja puheenjohtaja sytyttävät kolmannen kerran tupakkaa ennen kuin kunnallislaki on lopussa, tai ei kai laki lopussa vaan se laki siitä kirjasta luettu. Muurin nurkassa olisi ollut joitakin nenälle naputettavia, mutta ”pistetään todistukseen lehmän jälkiä” sano minulle ennen pappi lukusilla, kun ajattelin ääneen.

Luetaan järjestystoiminnan käsikirjaa. Mutta hellaan puhaltaja kai poltti sormensa kun molisee niin kauheasti etten saa selvää mitä siinä olikaan.

Puheen pitää Heinosen poika ja osaltaan pitikin. Puheli kuinka hän vie hevosen etuperin pilttuuseen ja takaperin pois. Sano myöskin pelkäävänsä ukkosta enemmän kuin junaa. Sehän oli hirveän hauska koska kaikki nauroivat.

Iso Viljo luki kertomuksen ”Keino avioliittoon joutumasesta”. Kerto että vaikka käry tuli etukäteen nenään sittenkin se ei estänyt heitä pikiintymästä toisiinsa. Kyllähän piki on kovaa pitämään, olen minäkin sitä koittanut, mutta en ole koskaan niin kovasti tarttunut jos itsensä irti riuhtaisee, että anopilta hampaat rynnistäissä lähtisi. Pojat tästä kertomuksesta kovasti tykkäsivät, koska pyysivät kertomaan uudestaan.

Salli tyttö runoilee (Hämeenmaa) en muista kirjoittajaa, vaan hyvänpuoleisesti taisi tulla lausuttua.

Nurkkasihteeri lukee edellisen kokouksen kirjoituksiaan ja henkäsee syvään saadessaan luettua. Kuinkahan minun käy, taitaa laittaa aivan puhaltamaan.

Valitaan seuraavan kokouksen virkailijat. Sihteeriksi Kustun Lahja ja nurkkasihteeriksi Kustun Lauri. Puheenjohtajaa ei kai tarvita kun en kuullut kuka tuo olisi. Kunnallislait Pelmannin Salli, Järjestystoiminnan käsikirja eräälle Aunelle Riihimäeltä. Puhe Jökin Jalmarille, Kertomus Peltolan Toivolle. Aatun Aino kehu runoilevansa, mutta kukaan ei sanonnu joutavansa ensikerralla.

Päätimme kummin laulaa laulun (Ylös nuorten parvi sankka). Iso parvi ylös nousikin. Loppu ilta kului vanhaan köyhään tapaan ja minä en älyköyhänä osannu parempaa enkä enempää yrittääkään - toiset paremmin.  Eteenpäin pyrkivältä se kuulostaakin, koska alkavat laulaa että ”Mäensyrjään mökkini laitan – rupean emännäksi” vaan harvoimpa tuota mökkiläistä emännäksi sanotaan. Lopetan loruni. ”

Kirjoittanut Lyyti Maija