Nurkkasihteerin pöytäkirja 25.2.1932 – Iso-Äiniön työväentalon historian havinaa

21.8.2014



Iso-Äiniön työväentalon historian havinaa
Iso-Äiniön työväentalon historian havinaa

Historiaa 21.8.2014

Poliittinen toiminta oli hyvin toisenlaista työväenliikkeen alku vuosikymmeninä. Siitä antaa kuvauksen oheinen teksti, joka on satunnainen näyte vintillä sijainneesta arkusta löydetyistä papereista:

”Nurkkasihteerin pöytäkirja, laadittu Iso-Äiniön ty:n opintokerhon kokouksessa helmikuun 25 p:nä 1932.” ”Allekirjoittanut, joka tiesi nurkkasihteerin vastuun alaisen ja tärkeän tehtävän odottavan kylmän viimaisena helmikuun 25:nnen päivän opintokerhokokouksessa, sonnustautui matkaan hyvissä ajoin ajatuksella, että varmaankin ovat toiset ehtineet ennen minua, kuten muinoin Beotestan  (?) lammikolla ja kun kerhon emäntäkin riensi kovalla kiireellä sinne päin, mutta miten ollakaan: talo aivan pimeä sinne saavuttua. Tuiskua, viimaa ja pimeyttä kaikkialla. Pian kuitenkin saapui valontuoja, kerhoaatteen isä Lindroos, kaikessa uskollisen Jokisen Topin kanssa ja niin päästiin alkuun. Hiljaiselta näytti alussa, muutamia Eevan tyttäriä saapui silloin tällöin, joka oli hyvä merkki sekin, että perästä tulee enemmänkin väkeä. kunhan ovat tullessaan poikenneet kuulemaan hengellistä herätystä, jota eräässä talossa tarittiin seuraavana iltana. Laululla neitoset aloittivat. Aune valitti olkapäätään, joten hänen täytyi laulaa puolella äänivoimallaan, mutta silti kuului hyvin. Lindroos ei välittänyt laulusta, hänelle merkitsi lämpö ja lämmitys enempi. Ja sehän on meille parhainta. Kaikkia virkamiehiä tarvitaan. Kaikki edellä oleva oli epävirallista nyt vasta alkaa virallinen toivotus laululla: ”Seiso vankkana suomalainen” j.n. pois päin, sekin sopi hyvin meille sillä vankkuutta meiltä kysytään paljon enemmän kuin jonkun luonnonkansan lapselta, joka leipäpuiden alla viettää paratiisin elämää, tietämättä mitä lujuutta ja tarmoa luonto vaatii kylmän pohjolan lapselta, elinehtojensa ja olemassaolonsa puolesta taistellessaan. -Nyt seuraa edellisen kokouksen pöytäkirjan luku, joka havaitaan selkiästi ja asianmukaisesti ylöspräntätyksi ja hyväksytään ilman muistutusta. -Seuraava ote on Toivo Jokisella lukemalla hyvän matkaa kunnallisista verolaeista. Sen tapaista sisältöä sanotaan kuivaksi, sitten se on tuoretta vasta kun penkoo verorahoja kukkarostaan. Hyvä jos tieto sellainenkin mahtuu päähän, kyllä ne monta kertaa olisi matkan varrella hyödyllisiä, mutta kun on kova pää, niin tahtoo luiskahtaa korvien ohi se tieto, päin seiniä ja tyhmyyttään saa sakkoa liiallisen veronmaksun muodossa. Hyvä niinkin kun luetaan ja harrastetaan. Nyt otti ja tuota seurasi väliaika, jolloin emäntä tarjosi kahvikultaa haluaville. Tässä väliajalla totesimme seurakuntamme kasvaneet monilukuiseksi joukoksi. Kahvin jälkeen seurasi nurkkasihteerin puheen tai oikeammin esitelmän tapainen kansainvälisen kielen tarpeellisuudesta, päätyen siihen totuuteen, että parhaimmin asia ratkeaa ottamalla esperanto maailmankieleksi joka on levinnyt yli maapallon omalla painollaan, jotta hyvällä syyllä jokaisen kannattaa opiskella sitä huvikseen ja hyödykseen. Puhetta ei kiitetty eikä moitittu, ei hyväksytty eikä vastustettu asiaa, joten se jääköön tässäkin enempää mainitsematta. Eikö olisi syytä ottaa esperanto kerho-opiskelun yhteyteen, kysyy vielä nurkkasihteeri. Kertomuksen lukijaa Ilmaria aletaan etsiä, mutta kova työ ennen kuin hänet löydetään, poika ei halunut esiintyä tällä kertaa, mutta mitä se oman joukon keskuudessa on väliä, kun parastaan yrittää, se on kerhotyön tarkoitus. Runon kaihosta esitti kerhon emäntä. Joku arvosteli, että olisi pitänyt lukea kovemmalla äänellä, mutta kun  asiaa ajattelee, niin ei se kaihon esitys niin suuria äänivaroja vaadi. Mitä se kaiho oikein todellisuudessa lieneekään, lienee sydämen rimpsuttajainen, kuka ne kaikki luonnon oikut saa selville. Seurasi edellisen kokouksen nurkkapöytäkirjan lukeminen. Se olikin pitkästi ja tarkasti laadittu, joten se tulkoon tässäkin todistettua. Nyt seurasi kilpailu siitä kuka taitavimmin voi puolustautua seuraavan kokouksen ohjelman suorituksia vastaan. Ottelussa hävisivät: kaikki jotka saivat tehtäviä tähän kokoukseen, mutta kun nurkkasihteeri ei pannut nimiä eikä tehtäviä muistiinsa, niin pitäkööt hävinneet vuoronsa esityksiin nähden varsinaisen pöytäkirjan perusteella. Sen verran vielä mainittakoon, että puheenesittämisvastustuskilpailun voitti Valderin Toivo ja Lindroos hävisi saman ottelun perusteellisesti, joten se tulikin Lindroosin tehtäväksi. Kaikki meni täten loppuun. Laulu, leikki ja sitten mars matkaan ja viikon päästä näkemiin. Nurkkasihteeri (T. Lippahainen)